Scott kuoli myöhemmin. Hän oli kääntänyt auki makuupussinsa kannen ja avannut takkinsa. Pieni laukku, jossa hänen kolme päiväkirjaansa olivat, oli harteiden ja pään alla, toisen käsivartensa hän oli kietonut Wilsonin ympäri.

Näin heidät löydettiin kahdeksan kuukautta myöhemmin.

Palaamme nyt Scottin retkikunnan muihin osastoihin.

Retki pingviinien pesimäsijoille.

Ensinnä on mainittava retki, jonka tohtori Wilson ja Cherry-Garrard luutnantti Bowersin kanssa ensi talven pimeimpänä aikana tekivät Rossin saaren itäpäähän Kap Crozieriin tutustuakseen keisaripingviineihin niiden hautoma-aikana; tämä lintu nimittäin hautoo munansa sydäntalvella.

Matka oli erinomaisen rasittava ja vaarallinen ankarain pakkasten vuoksi — lämpömittari osoitti ajoittain jopa -60°C — halkeamain vuoksi, joita on saaren rantaan ulottuvan Barrier-jäätikön reunalla hyvin taajassa ja joita oli pimeässä hyvin vaikea välttää, ynnä vihdoin hirmumyrskyjen vuoksi, jotka Kap Crozierissa puhalsivat erikoisella voimalla ja monta vuorokautta yhteen mittaan. Retkeilijät rakensivat itselleen niemelle kivistä majan, kattaen sen vaatteella, jäällä ja lumella, sekä pystyttivät telttansa ulkopuolelle, kuivatakseen siinä vaatteensa ja makuupussinsa, jotka ruumiin haihtumisesta kastuivat ja jäätyivät. Eräs hirmumyrsky yhdellä repäisyllä vei katon heidän majansa päältä ja teltan teille tuntemattomille ja yht'äkkiä retkikunta täten oli joutunut mitä suurimpaan vaaraan, sillä ilman telttaa olisi paluumatka ollut melkein toivoton. Myrskyn tauottua 'teltta kuitenkin löytyi kilometrin päästä ja oli säilynyt ehjänä.

Sangen vaivalloisen ja vaarallisen marssin jälkeen retkeilijät sitten kulkivat keisaripingviinien hautomapaikalle ja kokosivat muutamia munia, pistäen ne kintaihinsa, joissa kuitenkin vain osa saapui perille ehjinä. Paluumatka päämajaan oli sekin kovin rasittava ja retkeilijät näyttivät viiden viikon poissaolon jälkeen niin huonoilta, ikäänkuin olisivat olleet viimeisillään.

Mac-Murdo-salmen lännenpuolisille maajäätiköille ja vuorille lähti Taylorin johtama geologinen retkikunta, joka teki sinne kaksikin matkaa, kartoittaen rannikon ja sille purkautuvat jäävirrat sekä tutkien vuoriston geologista rakennetta.

Pohjoisosasto.

Enimmän seikkailuja sai pohjoisosasto kokea, suoriutuen niistä kuitenkin onnellisesti.