Juban maassa ovat retkeilleet useatkin matkustajat.
Kivu-järven seuduilla eräs retkikunta v. 1912 näki uuden tulivuoren muodostuvan. Mfumbiron vuorimaasta löydettiin ennen tuntematon terveellinen ylämaa, joka soveltuu valkoisten asuttavaksi.
1911—14 kansainvälinen komissioni kartoitti Kongon ja Sambesin välisen vedenjakajan kokonaan. Luapulan, Kongon tärkeimmän lähdehaaran, huomattiin olevan Tshambesin suoranaista jatkoa, eikä alkavan Bangweulusta, kuten oli ennen luultu.
Maailmansodan aikana sotatoimet melkoisessa määrässä laajensivat maantuntemusta.
Chalmers Mitchell, joka lentokoneella lensi koko Niilin syvänteen yli pitkin pituutta, löysi Atbaran ja vanhan Meroen välistä tuntemattoman tertiääriaikuisen tulivuorimaiseman keiloineen ja kraatereineen.
Pastori J. Roscoe löysi v. 1920 Ugandan mäkimaasta seemiläisen heimon, joka on jäännös paljon ennen ajanlaskumme alkua Aasian puolelta tulleista seemiläisistä siirtolaisista.
Luettelemme edelleen muutamia tärkeimpiä tutkimustöitä.
V. 1913 Hamilton Rice ja Koch-Grünberg tutkivat Amazon joen syrjäjokia, kooten paljon arvokkaita havainnoita.
Afrikassa eräs saksalainen retkikunta mittasi Tanganjikan syvyyden, tavaten yli 1,250 m syvän kohdan. Järven pohja on siis 460 m merenpinnan alapuolella.
Aasiassa kapteeni F.M. Bailey v.' 1913 tutki Tsangpoa ja totesi sen
Brahmaputran yläjuoksuksi.