Mahtavana hallitseepi vielä talven haltia, Metsämailla mökit pienet ovat hankiin hukkua. Mutta annahan viikkojen vierähtää, Niin hankien harjat ne haipuen hukkuu Ja luonto, mi nukkuu, Taas heräjää Ja kunnahat kukkien kimmeltää.

Kaunihina silloin luonto soittaa jättikanneltaan, Soittaa soilla, soittaa mailla, soittaa siniaalloillaan, Ja soitto se helkkyvi riemuiten Ja kertovi keväimen voimoa luovaa Ja auvoa suovaa, Kun suvinen Taas huokuvi sää yli seutujen.

Niinkuin aikaa hiljaa jatkaa vuoroin päivä, vuoroin yö, Jatkuu luonnon riemutessa hiljaa kevään luomistyö! Maan suonista nestehet elämän Käy suonihin puiden ja ruohon ja viljan, Syys kunnekka hiljan Tuo täytelän Ja kypsän ja runsahan hedelmän. —

Hengen vainioilla myöskin kevättyötä tarvis on. Kevättyö on hyvän työtä, tähtää valon voittohon. Se lippua aatteiden kannattaa, Ja öisiä varjoja lämpöisin rinnoin Ja hehkuvin innoin Se karkoittaa, — On vapaus hengen sen määrämaa.

Suomen saloilla on monta taloa ja tölliä, Joit' ei vielä hengen kevät valaise ja lämmitä Ja niissäkin lapsia karkeloi, Ja nekin on koituvain päivien kansaa. Ei henkistä ansaa Muu poistaa voi Kuin kirkasna loistava tiedon koi.

Davidin kun istuimella istui nuori Salomo — Vuosituhansien jälkeen vielä kuulu, mainio — Hän rukoili tietoa totista. Sä pyydä myös tietoa, kansani kallis, Sun kilpes ja vallis On tiedossa, Mi johtavi töitä ja toimia.

Nöyryyttä ja viisautta ano lailla Salomon, Silloin vaihtuu takaloilla hengen yöhyt valohon. Ja viikot kun hiljahan vierähtää, Niin synkeät varjot ne haipuen hukkuu. Ja henki, mi nukkuu, Se heräjää Ja uhkuvi voimaa ja elämää!

Salomaalle on saatuna koulu.

Salomaalle on saatuna koulu, Sitä kauan jo kaivattiin. Kylän lapsoset riemuiten rientää Koulun suojihin valoisiin. Ilomielin ne leikkiä lyövät, Kelkat kiitävi kilpaillen, Siroruusuilla talvinen tuuli Punaa poskuet pienoisten.

Ja ma katselen parvea nuorta, Se on hilpeä, huoleton! Työskennellen ja leikkien vuoroin Käy se polkua opinnon. Aamun nousevan kansa se ompi, Aika uus' sill' on hallussaan, jos se jaloksi varttua voipi, Taattu silloin on onni maan.