Kaikuessa maisten Virsien ja lauluin Kuulee sydämmein, Kuinka kirkkahasti Halki ilman helkkyy Hymni enkelein.
Kuulee nöyrtyin, kuinka Enkelit ne tuopi Hyvän sanoman. Vaikk' on synti suuri. Ihmislaps' ei sorru — Löytää taivahan.
Pyhä, puhdas ompi Pelastajaks tullut Kurjan syntisen. Kristus eksyväiset Johtaa Isän luokse, Antaa autuuden. —
Oi sa joulu-ilta Herttainen ja armas, Vieno, rauhaisa! Ilon puhtahimman, Sovun, soinnun tuoja, Juhla korkea!
Kirkossa.
Kaunis seisovi temppeli Herran Valoloistossa auringon, Yli kuulean alttariristin Lehdet kiertävi kasviston. Ja niin kauaksi kaikuvi valtava virsi, Sitä kuullessa sulavi sydänten kirsi.
Visers' ulkona lintunen pieni, Sekin herkesi kuulemaan, Kuinka kuorissa nuorille noille Jalo jakavi neuvojaan. Ijankaikkisen, korkean sanan hän heille Oppaaks antavi maaelon hirmuille teille.
Aamun auteren valosta äsken Kautta laps'ajan laaksomaan, Tulit nuoriso templihin Herran Valan kallihin vannontaan. Ja sa seisot nyt sykkivin sydämmin siellä, Halu sulla on kulkea kaidalla tiellä.
Halu lämmin ja harras on sulla Käydä jälkiä Kristuksen, Sydän sykkivi tuntoa pyhää, Miel' on nöyrä ja lentoinen. Tämä tunnelma aina, oi aina jos säilyis, Elonpursi jos kuinkakin myrskyissä häilyis!
Tuolla ulkona riemuten kuohuu Elo uhkuva, keväinen; Siell' on intoa, työtä ja tointa, Siell' on taistoa aatteiden. Sinne käyös, sa nuori, käy nimessä Herran, Siell' on siunaten Mestari kulkenut kerran.