— Lihakauppiaalle on 86 ruplaa 54 kopeikkaa. Ilja Iljitsh lyödä läiskäytti kämmenensä yhteen:
— Oletko sinä tullut aivan hulluksi? Yksistään lihakauppiaalle sellainen läjä rahaa?
— Kun ei kolmeen kuukauteen ole maksettu, niin läjäpä siitä lähtee.
Katsokaa itse, siihen se on merkitty, ei ne liikoja nylje!
— No, etkös nytkään näe, kuinka myrkyllinen sinä siis olet? sanoi Oblomov. — Mennäppä nyt ostamaan miljoonittain härkäpaisteja. Mihin ihmeessä se sinuun mahtuukin kaikki? Ja jos siitä sitten olisi edes hyötyä…
— En minä niitä ole suuhuni syönyt! irvisti Sakariias vastaan.
— Vai et! Vai et ole muka syönyt?
— Mitä te minusta moititte liiasta syönnistä? Katsokaapas tätä!
Ja hän ojensi hänelle toisenkin laskun.
— No, kenellekkäs vielä? tiuskasi Ilja Iljitsh työntäen vihaisesti rasvatahraiset vihkot luotaan.
— Vielä 121 ruplaa 18 kopeikkaa leipurille sekä vihanneskauppiaalle…