— Emme, emme ensinkään.
Nadeshda Aleksandrownan äiti, Maria Mihailowna, oli yksi niitä yksinkertaisia äitejä, jotka pitävät kiitettävänä kaikki, mitä lapset tekevät. Jos Maria Mihailowna käskee esimerkiksi valjastamaan vaunut:
— Mamma, minne aiotte? kysyy Nadinka.
— Mennään ajelemaan: ilma on niin kaunis, sanoo äiti.
— Ei se käy laatuun, Aleksander Feodoritsh aikoi tulla tänne.
Silloin vaunut riisuttiin pois.
Toisen kerran taas Maria Mihailowna istuu keskentekoisen liinansa ääreen ja alkaa huoata, nuuskata, käännellä luisia puikkoja, tahi vaipuu ranskalaisen romanin lukemiseen.
— Mamma, miksi ette pukeudu? kysyy Nadinka ankarasti.
— Mitä varten?
— Mennäänhän kävelemään.