— Onko se paha?
— Ei, — ehkä on kuinkakin hyvä, mutta outoa se on.
— Meille puhui sillä tavalla estetiikan professori, ja häntä pidettiin kaikkein kaunopuheliaimpana professorina, sanoi hämmästynyt Aleksander.
— Mistä hän niin puhui?
— Asiastaan.
— Vai niin!
— Mitenkä, setä, minun pitäisi puhua?
— Yksinkertaisemmin, niinkuin muutkin, eikä niinkuin estetiikan professori. Sitä paitsi, ei tätä voi heti selvittää; saat myöhemmin itse nähdä. Sinä taidat tahtoa sanoa, niin paljon kuin vielä voin muistaa yliopiston luentoja ja kääntää sinun sanojasi, että sinä tulit tänne tekemään "karjeria", koittamaan onnea — niinkö?
— Oikein, setä, karjeri…
— Ja onnea, lisäsi Piotr Ivanitsh, mitä karjeri olisi onnetta?
Ajatus on hyvä — mutta turhaan sinä olet tullut.