— Vaikeako tuo on? Aatamista ja Eevasta alkaen on kaikilla sama histooria, ainoastaan vaan pienillä muutoksilla. Kun tulee tuntemaan kysymyksessä olevien henkilöitten luonteet, voipi tietää muutokset. Se kummastuttaa sinua, mutta olet kuitenkin kirjailija olevinasi? Nyt alat hyppiä ja laukata päivää kolme kuin hullu, pyrit riippumaan jokaisen kaulaan — mutta, Jumalan tähden, älä toki minun. Neuvoisin panemaan itsesi täksi ajaksi lukon taakse kamariisi, laskemaan siellä ulos kaiken tämän höyryn ja tekemään kaikki tekoset Evsein kanssa, ettei kukaan näkisi. Sitten vähän mietiskelet ja koetat saada toista, esimerkiksi suuteloa.
— Nadjan suuteloa! Oi mikä suuri, mikä taivaallinen palkinto! sanoi
Aleksander melkein ulvoen.
— Taivaallinen!
— Mikäs muu — aineellinenko, maallinenko, teidän käsityksenne mukaan?
— Epäilemättä, sähkön vaikutusta; rakastuneet — ovat kuin kaksi Leydenin pulloa, jotka molemmat ovat kovin sähköllä täytetyt; suuteloilla sähkö pääsee pois, ja kun on kokonaan päässyt pois — hyvästi rakkaus, ja sitten seuraa kylmeneminen…
— Setä!
— Niin kyllä! Miten sinä arvelet?
— Mikä katsantotapa! mitkä käsitteet!
— Niin, minä unhotin: sitten sinulla vielä näyttäytyvät "aineelliset merkit." Taaskin tuot jos jonkin joutavata, alat niitä ajatella ja katsella, mutta työ sysätään syrjään.
Aleksander kopeloi taskuaan. Mitä, joko siellä on? Alat tehdä kaikkea samaa, mitä maailman luomisesta ihmiset ovat tehneet.