— Siitä saakka on äitikin jo kuollut.
— Ja Marfa Timofejevna, sanoi Sandra.
— Ja Nastasja Karpovna, huomautti Leena, ja herra Lemm…
— Kuinka? Onko Lemm kuollut? kysyi Lavretski.
— On, vastasi nuori Kalitin, hän matkusti täältä Odessaan; sanotaan jonkun mainitelleen hänet sinne; siellä hän kuolikin.
— Ettekö tiedä, jäikö häneltä mitään sävelteoksia?
— En tiedä; tuskinpa.
Kaikki vaikenivat ja katsahtivat toisiinsa. Surun pilvi peitti hetkeksi kaikki nuorten kasvot.
— Vaan Matroska elää vielä, alkoi äkkiä puheen Leena.
— Ja Gedeonovski elää, lisäsi hänen veljensä.