— Ei — tai odottakaas — on.
— Kaikki rumia?
— Ei, vaan ihastuttavia. Mutta miehet ovat kaikki rakastuneet ruhtinattareen. Hän on pitkä ja ryhdikäs; hänellä on pieni kultainen diadeemi mustilla hiuksillaan.
Katsoin Sinaidaan — ja sinä hetkenä näytti hän minusta olevan niin paljon ylempänä meitä muita, hänen valkealta otsaltaan, hänen liikkumattomilta silmäkulmiltaan tuntui säteilevän sellainen valoisa äly ja sellainen voima, että minä ajattelin: »sinä itse olet se ruhtinatar!»
— Kaikki tunkeilevat hänen ympärillään, jatkoi Sinaida, — kaikki kilvan häntä imartelevat.
— Ja hän pitää imartelusta? kysyi Lushin.
— Kylläpä te olette sietämätön! aina keskeytätte... kuka ei pitäisi imartelusta?
— Vielä yksi, viimeinen kysymys, — huomautti Malevskij: — onko ruhtinattarella miestä?
— En minä sitä edes ajatellutkaan. Ei — mitä hän miehellä tekisi?
— Niin tietysti, — huomautti Malevskij, — mitäs hän miehellä tekisi.