— Mutta, mitä se paljasti juuri teille.
— Sen se minulle paljasti, että te rakastatte häntä. Olettepa mustankipeäkin hänen tähtensä.
Vjasovnin vilkasi Pietari Vasiljitshiin.
— No, mutta rakastaako hän minua?
— Sitä en osaa sanoa, mutta olisipa kumma, jos hän ei teitä rakastaisi.
— Sentähden, että olen sivistynyt, aioitte kait sanoa?
— Sentähden, ja sentähden, että teillä on hyvä taloudellinen asema. No, ja teidän ulkomuotonne on myös miellyttävä. Mutta pääasia on — varallisuus.
Vjasovnin nousi ja meni ikkunan luo.
— Mistä te päätätte, että olin mustasukkainen? — kysyi hän äkkiä kääntyen Pietari Vasiljitsh päin.
— Siitä, että te eilen ette olleet tapaisenne, ennenkuin tuo tyhjäntoimittaja Karantjev oli matkustanut tiehensä.