— "Terve on", vastasi Junu, hiukan sorahtelevalla kielellä.
— "Sano sinä hänelle, miks'ei hän enää meillä käy".
— "En tiedä".
— "Sano, että hän kävisi".
— "Sanon".
— "Sano niin, että minä annan hänelle namusia".
— "Annatkos mullenkin?"
— "Annan".
Junu huokasi.
— "Älä vainenkaan anna minulle, en minä tarvitse. Anna vain hänelle: hän on niin hyvä tyttönen".