Käyntilajeja. Tavallisessa kiertokäynnissä saattaa erilaisia käyntilajeja harjoittaa. Käynti, jossa joka neljäs, viides eli kuudes askel on polkuaskel, opettaa vasta-alkavaa tahtia noudattamaan. Käyntiä varpailla sanotaan »varvaskäynniksi», ja tätä käyntilajia on ahkerasti harjoitettava syystä, että lapset sen kautta oppivat keveästi ja kimmoavasti astumaan. Tanakäynniksi sanotaan sitä käyntilajia, jossa sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan eteenpäin ([kuv. 5]). Porraskäynnissä nostetaan joka askeleella polvi eteen-ylöspäin ([kuv. 6]). Kääpiökäynnissä pidetään polvet notkistettuina ja kädet lanteilla ([kuv. 7]). Jättiläiskäynti tehdään varpailla ja pitkin askelin sekä kädet ylöspäin nostettuina ([kuv. 8]). Junamarssiksi sanotaan sitä käyntilajia, missä peräkkäisrivi yhä kiihtyvällä vauhdilla rientää eteenpäin. Kädet pidetään silloin edellä käyvän hartijoilla. Käyntiä jälkiaskeleilla harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua askeleen eteenpäin, siirretään oikea jalka vasemman taakse, ja näin jatketaan, kunnes komennetaan »seis». Käynti vaihtoaskeleilla on edellisestä lajista muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan astuttua ensimmäisen askeleensa ja oikean jalan siirryttyä vasemman taakse, astuu vasen jalka kolmannessa tempussa vielä kerran eteenpäin, jonka jälkeen oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen jalka oikean taakse ja oikea uudestaan eteenpäin, j. n. e. Käyntiä nousahtamalla varpaille harjoitetaan siten, että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, ennenkuin toinen jalka eteenpäin siirretään. Hyppykäynti muistuttaa edellistä lajia, mutta varpaillenousun asemesta tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys eteenpäin joka askeleen jälkeen.
Kuva 5.
Kuva 6.
Kuva 7.
Kuva 8.
Täyskäännös marssiessa on alussa tehtävä neljässä tempussa siten, että, yhä vasempaan kääntyen, astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on tehtävä vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »mars»-sanan silloin, kun oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin jos käännös tehdään oikeaan. Alussa ja kunnes varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat ääneensä: »yks’, kaks’, kolme, neljä — yks’». Viimemainitussa tempussa vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan alottaa käyntiä eteenpäin. Kun opettaja komentaa: »täyskäännös vasempaan — seis», niin lasten tulee lukea: »yks’, kaks’, kolm’, neljä».