Kuva 4.
Lepoasento, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä kumpiko, on asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan sillä tavoin, että ruumiinpaino tulee pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä jalalla. Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys saapi höltyä.
Käännös. Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä sekä vasempaan että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä sanotaan »täyskäännökseksi», neljännesympyrän käännöstä »puolikäännökseksi» ja kahdeksannesympyrän käännöstä neljänneskäännökseksi. Käännökset tehdään kahdessa tempussa joko »luvun mukaan», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan heti komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat temput ilman pitempää väliaikaa heti sen jälkeen kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka tässä jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. Kaikki käännökset vasempaan tehdään vasemman jalan varpailla ja oikean jalan kantapäällä; oikeaan päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan esim. vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun jälkeen jäädään seisomaan vasemman jalan koko jalkapohjalle ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan viereen. Ensimmäisillä voimistelutunnilla on täyskäännös tehtävä neljässä tempussa kahden puolikäännöksen muodossa.
Jako. Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään komennon mukaan, ensin päänkierto oikeaan (ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto vasempaan ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen opettaja komentaa: »jako kahteen» (»kolmeen» tahi »neljään»), niin kaikki vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan ei vartaloaan, kohti ensimmäistä miestä, joka samassa kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen lyhyesti ja selvästi: »yks’». Toinen mies sanoo »kaks’», kiertäen samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan samalla tavoin lausuu »yks’» (tahi »kolme», jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e. viimeiseen mieheen saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. Se, joka numeronsa on lausunut, kääntää äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten liikkumatonna. Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä ollen, niin pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään käännetään vasempaan ja sitten uudestaan suoraan eteenpäin.
Rivistä asentoihin meneminen. Vapaaharjoituksia varten on rivistä mentävä »asentoihin», jonka tehtävän saattaa suorittaa monella eri tavalla. Jos rivi on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa vallan yksinkertaisesti: »ensimmäiset askel (kaksi, kolme askelta) eteenpäin, kolmannet askel (kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi päinvastoin) — mars!» Peräkkäisrivistä askeleet tietysti otetaan sivullepäin. Jos komennetaan: »eteenpäin asentoihin», niin kolmannet (tahi ensimmäiset) marssivat 4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin. Kun komento kuuluu: »keskeltä asentoihin», niin ensimmäisten ensin tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa astuvat 2 askelta eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät täyskäännöksen. Jos taas komennetaan: »takaisin asentoihin», niin aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, sitten astuvat ne eteenpäin, ensimmäiset 4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät ne, heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. Alkuperäisestä rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat takaisin riviin (»sulkevat rivin») tavalla, joka vastaa sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet. Komennetaan: »Takaisin riviin» eli »sulkekaa ensimmäisten (toisten, kolmanten) rivi — mars!»
Sivuasentoon meneminen. Peräkkäisrivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset miehet astuvat askeleen etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan, niin että kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, mikä alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään toisessa tempussa. Kun tavallisessa käynnissä on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä askeleilla) pikemmin pääsisivät heidän viereensä.
Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen suoritetaan sivu-asennosta sillä tavoin, että ensimmäiset (eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon tahi ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen toisensa takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon tahi päinvastoin, niin voidaan astua joko vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä tapauksessa alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka etuasentoon mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon mentäessä takaviistoon. Asentoaskel tehdään neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä voidaan suorittaa myöskin sillä tavoin, että tehdään vasemman jalan kantapäällä käännös vasempaan ja samassa tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, jonka jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella askeleella kumppanin taakse; ponnistusaskel tehdään neljännessä tempussa. Päinvastoin kun taka-asentoon mennään oikealta.
Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja jos esim. vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon oikealle, niin tämä asennonmuutos toimitetaan 4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten, että ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä sitten sivuasentoon oikealle.
Ensimmäisten pyörre toisten ympäri ja päinvastoin toimitetaan yhdistämällä kaksi sellaista, ennen selitettyä asennonmuutosta, jotka 4 tempussa suoritetaan. Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään esim. vasempaanpäin, tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, että seisova mies aina on hänen vasemmalla kädellään.
Käyntiä harjoitetaan sekä »paikalla» että »eteenpäin». Edellisessä tapauksessa pysytään paikalla, mutta nostetaan joka askeleella jalka pari senttimetriä lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat eteenpäin ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka ensimmäinen — alussa opettaja itse — määrää. Tätä yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan »kiertokäynniksi». Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen askel on oleva keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten väli rivissä noin metrin suuruinen. Kun opettaja komentaa »seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen toisessa tempussa. Tätä harjoittaessa saattavat lapset alussa ääneensä lukea »yks’, kaks’». — Käyntiä voipi harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin; viimeksi mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. Jos supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, tehdään ensin »jalkain sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen toimitetaan lyhkäsillä askeleilla sivullepäin verrattain nopeassa tahdissa.