II. Järjestysharjoituksia.
Asennonmuutoksia, käännöksiä ja käyntilajeja.
Paikoille asettuminen. Oppilaat järjestetään pituutensa mukaan yhteen tahi kahteen riviin, joko siten, että ne tulevat seisomaan toinen toisensa takana, jolloin riviä sanotaan »peräkkäisriviksi», tahi asetetaan ne sivuttaisin seisomaan, jolloin riviä sanotaan »rintamariviksi». Jälkimmäisessä asennossa kukin kääntää oikean olkapäänsä pisintä (ensimmäistä) miestä kohti. Peräkkäisrivissä tulee jokaisen välin olla noin kahden jalanmitan suuruisen, rintamarivissä noin kämmenen levyisen. Riviä sanotaan silloin »supistetuksi». Kun supistettua peräkkäisriviä »hajoitetaan», niin kaikki rivissä olevat, paitse ensimmäinen, astuvat lyhkäsillä askeleilla taaksepäin, kunnes kukin eteenpäin kurotetuilla käsivarsillaan tasan ulottuu edelläseisovan hartijoihin saakka ([kuv. 2].) Jos taas rintamarivi on hajoitettava, niin kaikki, paitse ensimmäinen, astuvat sivullepäin ja välit suurennetaan, kunnes kukin ensimmäiseen mieheen päin nostetulla käsivarrellaan ulottuu vieruskumppaninsa hartijaan saakka ([kuv. 3]). Kun hajoitettu rivi sitten uudestaan on supistettava, niin ensimmäinen mies pysyy paikallaan, mutta kaikki muut astuvat (peräkkäisrivissä) eteenpäin tahi (rintamarivissä) sivullepäin, kunnes alkuperäinen paikoille asettuminen uudestaan on saavutettu. Ahtaantuminen olkoon aina kielletty.
Kuva 2.
Kuva 3.
Ojennus peräkkäisrivissä toimitetaan siten, että rivin ensimmäinen mies seisoo liikkumatonna, mutta muut kaikki siirtyvät tarpeen mukaan joko vasempaan tahi oikeaan, kunnes kukin tulee sellaiseen asentoon, ettei hän voi muita nähdä kuin lähinnä olevaa kumppaniaan. Jos rintamarivissä ojennus on tehtävä, niin kaikki kääntävät päänsä paikallaan olevaa ensimmäistä miestä kohti ja siirtyvät pienillä askeleilla eteenpäin tahi taaksepäin (mutta ei sivullepäin), kunnes kukin, pää pystyssä ollen, töin tuskin voi eroittaa kolmannen miehen (katsojasta lukien) rintaa. Ensimmäisinä voimisteluvuosina saavat lapset ojennusta tehtäessä katsoa alas kumppaniensa jalkoihin päin. Kun opettaja huomaa rivin tyydyttävän suoraksi, komentaa hän:
Perusasento! Tässä asennossa pidetään pää pystyssä, katse suoraan eteenpäin, leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, selkä suorana, vatsa sisäänvedettynä, perälihakset jännitettyinä, olkapäät taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja luonnollisesti riippuen, kämmenet reisiä kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet täydesti ojennettuina, jalat suorassa kulmassa ([kuv. 4]). Koska perusasento voimisteluun tottumattomalle alussa käy piankin väsyttäväksi, komennetaan aina kotvasen ajan kuluttua:
