Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin tällöin vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa kimmoavaista ponnistuslautaa eli notkulautaa, josta vieressä oleva kuva meille antaa käsityksen. Kansakoulussa on kuitenkin notkulauta pääasiallisesti käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, kun niitä ensin harjoitetaan.
Kuva 102.
VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä.
Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan kyllin tärkeäksi arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi hiukan sitä iloisuutta, jonka ahkera lukeminen ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin useinkin kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa alistamaan yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen päämaalin, eikä yksityisen tarkoituksen hyväksi. Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa ja leikissä on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. Leikki synnyttää itsensähillitsemistä, päättämiskykyä sekä tottumusta odottamattomien esteitten voittamiseen. Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta, liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa leikille omistettava pysyvä merkitys. Mutta jos leikki saapi ottelun muodon, niin se aina on siten järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, jos kohta taistelu poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten kesken.
Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri ajoilla ja eri paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan, mainittakoon tässä ainoastaan pienempi lukumäärä, koska kirjan koko ei enempää myönnä.
Veto-ottelu osasto osastoa vastaan. Annetun käskyn jälkeen tartutaan pitkästä, kestävästä köydestä kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä lujasti kiinni pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan, milloin vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään noin 4 metrin päähän toisistaan kaksi rajaviivaa, ja köyden keskikohta, joka jollakin tavoin on näkyväksi tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille. Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden keskikohdan oman rajaviivansa sisäpuolelle.
Veto-ottelu mies miestä vastaan. Tartutaan sileästä kepistä tahi vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. Edellisessä tapauksessa on kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, jälkimmäisessä vastustajan mukaan laahaaminen.