"Jumalan nimessä, Laila, sinähän täällä oletkin!" huudahti hän.
"Minä se olen, ja sinä olet rohjennut tulla tänne minua pelastamaan."
"En tiennyt sinun olevan täällä, en osannut sitä edes aavistaa."
"Silloin et kenties olisi tullutkaan?"
"Laila, olisin kyllä tullut. Olisin mennyt vaikka synkimpään syvyyteen maailmassa, tietäessäni sinun olevan siellä. Miten kauhea tämä yö sinulle lienee ollut, ja miten tuskallinen oletkaan ollut."
"Minä rukoilin Jumalaa ja Vapahtajaani, ja nyt hän on kuullut rukoukseni."
"Toivon, että molemmat pääsemme onnellisesti täältä ylös. Köysi on vahva, jotta et tarvitse peljätä."
"Nyt en enää pelkääkään."
"Istu nyt tähän silmukkaan, minä sidon meidät molemmat kiini. Jos pelastumme, pelastumme molemmat ja jos kuolemme, kuolemme yhdessä."
"Silloin en pelkää kuolemaa."