— No, oletko myöskin pitänyt lupauksesi? kysyin minä.
Hän nyökäytti päätään, hymyili ja sopersi:
— Enhän minä toki voi muitta mutkitta sanoa Hannu Stünzille — — —
Hän jätti lauseen kesken, hänen huulensa vavahtelivat avuttomasti itkun ja naurun vaiheilla.
— Et voi sanoa Hannu Stünzille että häntä rakastat, täydensin minä hänen katkonaisen lauseensa. — Sitä sinä tarkoitat, lapseni. Rakastatkos sinä sitten todella häntä niin kiihkeästi?
Punastuen hän nyökkäsi vaieten ja synkkänä.
— Jo pitkät ajat, huudahti hän sitten silmät säihkyvinä, — on hän ollut ajatusteni ainaisena esineenä. Senkin asian takia tulin luoksenne, herra Quifort. Kuolintautiaan poteissaan teroitti äitini mieleeni, etten saisi tehdä mitään elämänkohtaloani ratkaisevaa päätöstä, en mennä kihloihin neuvottelematta teidän kanssanne. Äitini piti teistä paljon ja luotti suuresti elämänkokemukseenne, jotavastoin hän tiesi isästä, että hän usein on hieman ahdasmielinen ja itsepintainen. Mutta auttaa ette tekään minua voi, sen käsitän.
Hänen tummien silmiensä säihky sammui, hänen katseensa kävi synkän toivottomaksi. Mutta minä en kyennyt puhumaan, sillä tuo, mitä hän sanoi äidistään, järkytti mieltäni.
— Nyt siellä on muuan nuori zweibrückeniläinen karjakauppias Böhninger, joka tuon tuostakin ilmestyy meille, kevensi Gottlobe sydäntään. — Tuohon mieheen on isä silmittömästi ihastunut, ja nyt he yhdessä kuiskivat ja tuumivat, kuinka mainiosti soveltuisi että tuo nuorukainen ottaisi minut vaimokseen ja tulisi meille kotivävyksi, ja isän toimeksi jäisi vain ylin valvonta. Mutta minä en pidä Böhningeristä. Ehkä hän on hyvinkin kunnollinen ja toimelias mies, mutta niin suloiseksi kuin hän koettaakin tekeytyä, pilkistää sivistymätön karjakauppias kumminkin alinomaa esiin. Mieluummin kuin hänet otan, menen palvelijaksi St. Jakobiin ja odotan Hannu Stünziä, jonka Jumala hyvyydessään toki kerran auttanee parempaan toimeentuloon. Nyt ei hänen käy rakkautta ajatteleminenkaan. Opettajana Selmatt'issa! Ei siinä toimessa liioin avioliittoa rakenneta.
Alakuloisena hän vaikeni ja painoi päänsä alas, koettaen salata esiinpyrkivää kyyneltulvaa.