— Te käsitätte minua väärin, vastasin minä. — Olen kiitollinen siitä että te ainakin vielä luotatte minuun. Mutta minulla on ollut kovia kokemuksia.
Kerroin hänelle nyt lyhyesti kaikki, Balmerin suuttumuksen, kapakassa viettämästäni illasta ja surullisesta paluustani tutkimusvankilasta.
Hän kuunteli tarkkaavasti. Hänen huulensa vetääntyivät lempeään hymyyn, ja hän kysyi lämpimästi:
— Mutta onko tuo sitten niin vaarallista? Minusta tuntuu mahdottomalta ajatellakaan teitä ilman seikkailuja. Jos olisin mies, haluttaisi minuakin luoda silmäys joka paikkaan. Olen vain pahoillani siitä ettei vapaamielisinkään tyttö voi liikuskella niin vapaasti kuin mies.
Ylimielisyys väreili koko hänen olennossaan, ja hänen silmissään säihkyi seikkailemishalu.
— Mutta se tekee lopun kaikista tulevaisuudentuumistani, vastasin minä mieli ahdistuksissa. — Päästyäni vapaaksi tuosta oikeusjutusta palaan heti vuoristooni!
Nyt kalpeni Big.
— Mitä! kajahti huuto hänen huuliltaan. — Mehän olemme tuskin vielä ehtineet tutustuakaan toisiimme. Toivoin saavani tehdä vielä niin monta hauskaa kävelyretkeä teidän kanssanne. Mutta minkä takia te matkustaisitte kotimaahanne? Eihän toki sentään kaikki tässä maailmassa riipu Balmerin suosiosta. Sanoitte hänellä olevan kyvyn vallita ihmismieliä. Sama kyky on teillä itsellännekin. Ei kenenkään tarvitse kuin katsahtaa teihin, niin hän jo luottaa teihin. Sommerfeld sanoi, että te olette erinomainen nuori mies, jota odottaa loistava tulevaisuus.
Bigin posket punoittivat innosta.
— Morsiameni takia minun täytyy palata maahani, vastasin synkästi. —
Olen velvollinen tekemään sen.