VANHA JOUKO (astunut Tainan kysyessä pirtistä esille).
Tuota jo ennustin sinulle.
Miksi loitolle noin istut,
Ventona, verissä otsin,
Pää käsissä kyyrysillä?
Sano, mist' olet veressä?
NUORI JOUKO.
Muistathan, isoni vanha,
Kuin kerran salolla ilves
Repi varsasi parahan;
Niin nyt karkasi kavala
Mies metsästä kasvoilleni,
Repi, raastoi —
Tyrskii.
TAINA.
Kuka?
AINO.
Miksi?
VANHA JOUKO.
Vartokaa! — Selitä, poika!
NUORI JOUKO (itkien).
Kostoksi kova-osainen
Nosti kyntensä koholle.
TAINA.
Kuka nosti?
AINO.
Mistä kosti?
VANHA JOUKO.
Jatka, poika!