NUORI JOUKO.
Lupasin emoni lapsen.
TAINA ja VANHA JOUKO (hyvillään). AINO (alakuloisena).
Lupasit emosi lapsen!
NUORI JOUKO.
Väinämöiselle varaksi,
Oman pääni päästimeksi
Annoin Aino siskoseni —
Sit' itken —
TAINA (rohkaisevasti).
Sitäkö tyrskit!
NUORI JOUKO.
Itken ja vihasta kiehun.
VANHA JOUKO.
"Mies sanansa" — muista poika!
NUORI JOUKO.
Tuonpa muistan, siksi itken.
TAINA.
Itke, kun ilosta itket. —
Tuot' olen toivonut ikäni,
Sukuhuni suurta miestä.
Nyt on terve tultuansa
Vävykseni Väinämöinen.
AINO.
Tuot' uskoin sinusta, äiti. —
Voi sinua, veljyt kurja!
Kysymättä, kuulematta
Möitkin siskosi sydämmen.
TAINA.
Ei suruihin syitä, lapsi.
Vasta alkavat ilosi,
Saatuas parahan sulhon
Mitä lie mailla mainittuna.