SANNA.
Mutta hyvin ansaittu, Paavo parka.
PAAVO (kaivaa kirjeen povestaan ja antaa Haussille). Takaanpa tämän laastari-lapun puhkaisevan ja parantavan sen paiseen, joka herrasväkeäni tekee äreäksi.
HAUSSI.
Kirjekö? Ja vasta jaariteltuasi annat? — Sinä kiusan kappale!
PAAVO. Ha ha ha! Ensinpä jyrsin männyn kuorta hampaillani ja sitten isken kirveeni sen sydämmeen.
HAUSSI.
Suoriatko jo?
PAAVO.
Onhan tässä käpälät allani.
Menee.
KUUDESTOISTA KOHTAUS.
EDELLISET paitsi PAAVOA.
HAUSSI. Suokaa toki, herra majori, meille anteeksi tuon ilkiön kujeet ja hullutukset! Täst'edes emme tahdo suvaita häntä palveluksessamme.