KULLERVO.
En mä silloin suohon sorru,
Kun sorrun sotatiloille.
Soma on kaatua sotahan.
Siellä kaunis miekan kalske
Urhon mieltä innostavi.
Äkin siellä mies menevi,
Potematta, laihtumatta,
Kuin leikattu kasken laiho.
Tuot' on aatella ihana,
Ainoata onneani! —
Hyvästi, emoni vanha!
ARMI (Kullervoa syleillen).
Voi sinua, voi minua!
Voi sukua onnetonta!
Poistuu itkien.
KULLERVO (yksin).
"Voi sukua onnetonta" — —
Sekö siunaus emolta,
Koko heimon hellimmältä?
Sekö on apu suvusta
Voimilleni, voitoilleni?
KOTRO vasemmalta.
Kotro! — miks olet palannut?
KOTRO.
Joukko ei mene etuisin,
Vaikka käsken ja kehoitan.
Eivät luota johtohoni.
Sinut vaativat keralla.
KULLERVO.
Olen valmis, lähtekäämme!
Ratsuni!
Menee oikealle.
KOTRO (ehättäen Kullervon edelle).
Sen tuolta noudan.
KULLERVO (lähdöllä, ratsunsa selässä).
Notku nyt nopeajalka!
Nyt petoni irti päästän,
Kynsinensä, hampainensa,
Okinensa, myrkkyinensä —
Nehän kaikk' ovat minussa.
Raivomyrsky nyt mukana!
Lähtevät vasemmalle.