SIMRI.
Tuo oisko minun uskoani!
KOSBI tulee.
Hän!
Te väistykää! Tää taistelu on minun.
NAHSEN.
Mut valvo!
KOSBI (pysähtyen perälle).
Täällä Simri ruhtinas!
Noin erikseen! Ja miksi alla päin,
Kuin voitettu, vaikk' olet voittaja?
Jo nousee pää, jo ryhti korkenee.
Mun intoani yllyttää tuo kotka.
SIMRI (itsekseen).
Noin ylväs kauneusko kirottu?
Ja uskotonko? Ei! Hän rakastaa —
Ja Israelin miestä! — siis hän uskoo.
KOSBI.
Minua väistyitkö?
SIMRI.
Kuin väistyy
Väkevän virran juovaa heikko uija
Tai siipirikko lintu ampujaansa.
KOSBI.
Jok' ampui sua, hän myös hoivaa haavas
Ja rinnallasi lähtee lentohon.
SIMRI.
Mut molemmat jos nuoli yllättää?
KOSBI.
Ken tohtisi sen meihin lennättää?
SIMRI.
Sen tohtii peljättävä pelvoton,
Hän väijyy meitä, täälläkin hän on,
Tuo Israelin Herra.