(vetäytyy syrjään Scheelin kanssa).
Viides kohtaus.
EDELLISET. ARVID STÅLARM (vasemmanpuolisesta ovesta).
VANGINVARTIJA.
Esille tulkaa, päämies. Minulla
On kirje teille. (antaa sen).
STÅLARM.
Sigismundilta!
Kuin kuollehelle! "Armas Arvid Stålarm…
Sua kiitämme… me kyllä soisimme…
Apua lähettää en ole voinut…
Ma epäilen jos… unen multa vie
Se veri, jot' on turhaan vuodatettu…
Hyvästi Ruotsi!… Ennen puhtaan opin
Ma pidän sekä kruunun menetän…
Sen ennen vihamiehen haltuun annan…
Kuin maani häviöstä syytä kannan…
Sen Luoja kääntäköön… mun luoksen saa…
Sua kuninkaasi Puolass' odottaa…"
Se puuttui. Isän sydän murrettuna,
Ja maine oman lapsen tahraamana,
Ja voitettuna, vankina; — tää vielä.
(peittää kasvonsa kirjeellä ja alkaa horjuen palata vankihuoneesen).
HERTTUA (kuolemantuomio kädessä).
Myös täss' on kirja, teitä koskeva, —
Ei kuninkaalta, mutta isänmaalta.