2:N PORVARI (sulkien puotinsa oven).
Oli kuin tuomiokellot olis ilmassa soineet, ja tuossa mestauslavan ympärillä humisi hautavirsi itsestään, eikä kukaan tiennyt, mikä sen vaikutti.
1:N PORVARI.
Huh! kolkkoa ja pimeätä täällä ulkona on. Hyvästi, velikulta.
2:N PORVARI.
He! etkö tule sisään puhelemaan hetkeks?
1:N PORVARI.
Kiitos vaan! Näihin aikoihin viihtyy parhaiten kotosalla, valkean ääressä, vaimon ja lasten luona. Jumala heille kerran parempia aikoja suokoon! Jumalan haltuun! (Menee. Kuu pilkistää pilvien ra'osta ja luo mustia varjoja näyttämölle. Toinen porvari menee puotiinsa ja sulkee oven jälkeensä).
Toinen kohtaus.
DANIEL HJORT (tulee sisään).