OORTTA. Siinä teet hyvin kauniisti, erittäinkin kuin ei kukaan kanssaihminen vielä ole auttanut sinua.
RIIKKA. Siitä en ensinkään ole pahoilla mielin.
LIINA. Nyt menen tuomaan kahvia. (Menee.)
RIIKKA. Meidän mielestämme olisi paras syntymäpäivälahja minkä Liinalle antaa voit, sininen silkkihame; sitä on hän jo kauan halunnut.
LIISA. Sepä ikävää. (Tarkoittaa lukemistaan.)
KAARLO. Sen tietää Jumala, ettei se hauskaa ole.
RIIKKA. Mikä.
LIISA. Se on kertomus Pariisista. Kyllä minä luen sen. (Lukee.) Saint-Germainissa on nuori nainut mies hirttänyt itsensä, nuoralla, joka oli punottu vaimonsa pitsi koristeista. Ruumiin kädessä oli paperi, joka lähemmin tarkastettaissa huomattiin muotikauppiaan laskuksi.
RIIKKA. Voi kuinka hirveän turhamielisiä ne Ranskan naiset sentään ovat.
OORTTA. Palatkaamme taas silkkihameeseen, sillä Liina tarvitsee sen välttämättömästi.