Ruhtinas oli noussut seisomaan veneen perässä ja katsoa tuijotti ruotsalaisten puoleiselle rannalle, juuri kuin olisi siltä etsinyt jotakin. Peitteetön tukkansa liehui tuulessa, takki oli aukeutunut, niin että jäntevä rintansa näkyi, posket liekkuivat, ja oikeassa kädessään piti hän kalliisti kirjaeltua pistoolia. Tällä hetkellä hän oli ihana.
"Haa", mutisi hän kohottaen pistoolia, "tuossa hän on, nyt ei hän pääse pakenemaan!"
Rantaäyräälle ratsasti eversti Kruse, tietämättä mitään uhkaavasta vaarasta, sillä häntä juuri Göran Czarnecki tarkoitti.
"Nyt ei hän voi päästä käsistäni", jupisi ruhtinas taaskin ja nosti toisen kerran pistooliaan; hänen huulensa vapisivat suonenvedon tapaisesti, hän laukasi, mutta pistooli ei ottanut tulta. Vielä kerran kosketti sormi liipasinta, ja pistooli laukesi. Hengittämättä odotti ruhtinas savun haihtumista. Tuuli haihdutti pian kevyen pilven, ja hän näki nyt everstin nelistävän rantaäyrästä ylöspäin.
"Kirottu ase", ärjäsi hän ja heitti vihoissaan pistoolinsa virtaan, "kirottu ase, sinä et löydä tietä viholliseni sydämeen!"
Ruotsalaiset, nähdessään takaa-ajamisen turhaksi, vetäytyivät takasin, ja ruhtinas saapui pian maanmiestensä luokse.
XI.
Sandomirin häviö.
Kuka oli iloisempi kuin eversti Kruse, lääkäriltä kuullessaan, ett'ei Vilhon haava ollutkaan niin vaarallinen, jolta se näytti. Hän kiiruhti heti vanhan kreivittären luo, joka oli löydetty tainnuksissa rannalla olevasta pensaikosta, ja kertoi hänelle tämän iloisen uutisen. Mutta kuinka hämmästyi hän, kun Katarina-rouva ei ainoastaan näyttänyt välinpitämättömältä, vaan alkoi nuhdella häntä sekaantumisestaan "ruhtinaan asioihin", kuten hän sanoi. Eversti tuijotti rouvaan, löytämättä sanoja hämmästyksessään ja harmissaan. Vihdoin hänen kielensä siteet irtautuivat ja vanhus sai nyt pitää hyvänään aika saarnan. Kuunneltuaan tätä hetkisen, vastasi Katarina-rouva:
"Puhukaa kuinka paljon tahansa sääliväisyydestänne kreivi Stjernfeltiä ja Eleonora Lubomirskia kohtaan, minä en voi sitä hyväksyä, niin kauan kuin sen päämääränä on saattaa harhaanjoutunutta vielä etäämmälle veljensä sydämestä. Hän on nyt tämän hallussa, ja voittepa olla varma siitä, ett'ei hän niin pian sieltä pääse takaisin."