"Oletko sinä keskievari täällä?" kysyi katteini kursastelematta.
"Olen", vastasi Torkkulainen ja tempasi joutuisasti lakin päästänsä.
"Mitä suvaitsette, herra upseeri?"
"Onko sinulla tallia taikka muuta suojaa hevosille?"
"Ei muuta kuin nuo ladot tuolla ojan rannalla, jos ne kelpaavat?"
Katteini mumisi muutamia lauseita itseksensä, huolellisesti katsellen keskievarin matalia, oljilla peitettyjä ja ylen rappeutuneita ulkohuoneita.
"Ei noista ole elukoille mitäkään suojaa", jupisi hän itseksensä. "Tuhat kertaa parempi niiden on olla ulkona raittiissa ilmassa. Mutta", jatkoi hän toisella kädellään sovittaen korviin saakka ulottuvaa takkinsa pystykaulusta, "totta täällä on kunnollista juomavettä?"
"Kyllä sitä on", vastasi Torkkulainen ja osoitti sormellansa kahta lähellä toistansa olevaa kaivoa. "Niissä on vettä vaikka sadalle hevoselle, jos tarvitaan, ja vieläpä väellekin".
"No, onko sinulla oluttakin?" kysyi katteini.
"Oltta! No, onhan sitäkin".
"No tänne sitä sitte! Perkele! Mieheni ovat niin janoissaan että kieli lakeen takertuu. Käske tuomaan olvi tänne ulos!"