Semmoista ei ukko Rajevski voinut kärsiä joutumatta huonolle tuulelle, niin tasamielinen ja leikkisä kuin hän muuten olikin luonteeltaan. Hän muuttui kuivakiskoiseksi ja äreäksi lähimmille upsiereillensakin, jotka sitten vähitellen poistuivatkin hänestä, niin että hän viimein jäi melkein yksinäisyyteen, jos eivät virkatoimet pakottaneet jotakuta hänen luonansa viivähtämään.
Kun hän siis yksinänsä taas kerran tarpeekseen astuttuaan lattiaa päästä päähän oli pysähtynyt akkunan eteen tirkistelläkseen siitä torille, jonka poikitse yksi ja toinen sotamies vitkalleen kulki katsellen kaupunkilaisia, jotka arkaillen ja matkan päästä taas vuorostansa häntä töllistelivät, ilmoitti vartija erään upsierin tahtovan välttämättä puhua hänen kanssaan.
"Kuka se on?" kysäsi Rajevski taas äkäisesti tapansa mukaan. Itsekseen jupisi hän: Minä kyllä arvaan, että hänellä taas on joku onnettomuuden sanoma minulle ilmoitettavana. "Laske hänet sisään!" käski hän vartijaa, kääntämättä silmiänsä pois torilta, jossa hän näki, millaisella pelvolla hänen sotamiehiään katseltiin, ja häntä huvitti nähdä olevansa pelätty edes jossakin paikassa.
Upsieri oli seisonut jo hetkisen aikaa ovenpielessä ennen kuin Rajevski kääntyi häntä kohden.
"Taasko te tuotte onnettomuuden sanomaa?" lausui hän kuivalla äänellä, nähden heti tulleen kasvoilta, ettei hänellä mitään entistä iloisempia sanomia ollut herralleen kerrottavina.
"Herra, minulla…"
"Ei ole mitään parempia, tarkoitatte kai," tokasi Rajevski. "Ei, sen kyllä uskon", ja taas alkoi kenraali pitkillä askelilla mitata asuntonsa lattiaa. "Tuskinpa saan enää ruokarauhaa ikäviltä uutisilta, joita minulle yhä tuodaan. No, mitä teillä sitten on ilmoitettavana?" jatkoi hän ja seisahtui nuoren upsierin eteen, tarkastellen häntä niin terävillä silmäyksillään, juuri kuin jos olisi tahtonut hänet niillä lävistää. "Lausukaa kaikki mitä tiedätte, vaikkapa se olisi pahinta kuin mitä milloinkaan eläissäni olen kuulla saanut!"
"Ne muonavarat, mitkä eilen lähetettiin Hämeenlinnasta, ovat…"
"Niin lopun osaan kyllä ulkoa", keskeytti Rajevski. "Minulle on yhden tekevää kuka ne otti, poissa ne ovat kuitenkin kaikessa tapauksessa, se on luonnollista. Jos teillä on vielä muitakin samanlaatuisia ilmoituksia, niin puhukaa! Minä alan jo vähitellen tottua niihin".
"Sanansaattaja Pietarista on…"