IX.
Rinnakkain ryntäsivät Pekka ja vanha Stooli venäläisiä vastaan saaren rantaan päästyään ja heillä oli erinomaisen hyvä apu toisestaan.
"Luuletteko sen naisen olleen Annin, joka oli venäläisillä mukana?" kysyi Pekka levottomana eteenpäin mennessään.
"Epäilemättä se oli hän".
"Sitten on Anni raukka jo hukassa", huokasi Pekka surullisesti.
"Ole huoletta vaan. Anni on reipas ja rohkea tyttö, hän kyllä pitää huolen itsestään, hän ei ensiksi hukkaan joudu. Tiedäthän itse, miten urhokkaasti käyttäytyi hän entistä nimismiestä vastaan", lohdutteli Stooli.
"Niin juuri, tuota tuhmaa tolloa kohtaan; minä luulen hänen saaneen tarpeensa", vastasi Pekka ja hänen huulensa vetäytyivät pieneen hymyyn, joka ilmaisi hieman itserakkautta, koska hän tiesi voittaneensa sen, mitä tuo onnistumaton kosija ei ollut voittanut. "Minä luulen, että hän ei enää käy Annia kosimaan toista kertaa".
"Niin luulen minäkin".
Stooli ja Pekka olivat nyt ennättäneet rantapensaiden eteen ja siinä oli heitä vastassa kolme venäläistä.
"Ota sinä tuo yksi partaniekka, kyllä minä huolen pidän noista kahdesta", tuumasi Stooli Pekalle.