Punatukkainen ei ollut kuulevinaan näitä ivallisia sanoja, Tultuaan lähemmäksi hän sanoi:
"Tiedät kenties, mitä varten olen tänne tullut?"
"En tiedä enkä myöskään siitä välitä", vastasi Yrjö Kinnunen jyrkästi.
Hieman nolostuneena vastasi punatukkainen:
"Minulla on sama asia kuin viimekin kerralla."
"Silloin saat myös saman vastauksen."
"Mutta ajattele tarkoin, Yrjö-vaari. Jos pysyt edelleen kiellossasi, niin ei tuvastasi ole illalla puupalaakaan jäljellä."
"Jumala ohjaa meidän kohtaloitamme. Ilman hänen tahtoaan ei varpunenkaan putoa maahan. Me olemme hänen turvissaan."
Olisi luullut tällaisen hurskaan luottamuksen vaikuttavan Niiloon, mutta turhaan.
"Nyt puhut tyhmyyksiä, ukko", vastasi punatukkainen, ja jääkylmä hymyily väreili hänen suupielissään. "Sinä olet tullut lapseksi uudelleen, eikä muutoin voi ollakaan, koska olet jo haudan partaalla."