— Pysähtyvätkö ne tänne? —
— Eivät, vastasi Kokko.
— Mihinkä sitte? —
— Jynkkään. Ne ovat Kivimäen ja Sulkavan komppaniat. Heidän mukanaan on muutamia rakuunoita ja yksi kolminaulainen tykki. Heidän on määrä pysähtyä Jynkässä. Eilen puolenpäivän aikaan saapui koko Savon brigaadi Kuopioon. —
— No sen verran sitä tietää, mitä ympärillä tapahtuu! — huudahti
Nella hämmästyneenä käsiään lyöden.
— Niinpä niin, — tuumi ukko Hiukka puolestaan, — ikävää kyllä on kuulla, että vihollinen taas on maassa, mutta parempi kuitenkin tietää asia kuin olla siitä tietämätön. Luuletko syntyvän täällä tappelun? —
— Ei se mahdotontakaan ole, — vastasi Kärki. — Ryssä on tulossa jo
Mikkelistä tänne päin. —
— Kummallista, — puuttui puheeseen Onni, joka tähän saakka oli vain tarkasti kuunnellut, mutta nyt ei enää voinut hillitä kieltään. — Miksi ette ole sitä ajaneet tiehensä? —
Tämä vaatimaton kysymys, niin viaton kuin se muuten olikin, sai molemmat sotilaat niin hämille, etteivät saaneet sanaa suusta. Pojan kysymyksessä piili liian masentava totuus ja samalla terävä, joskin tietämättä lausuttu arvostelu ruotsalaisen ylipäällikön toimintatavasta hänen käytettävikseen uskottujen joukkojen suhteen.
Hiukka sitä vastoin sai tästä hyvän aiheen katkaistakseen äänettömyyden.