— Semmoista mielikarvautta en ole vielä koskaan tuntenut kuin jättäessäni Paloisten aseman. —

Fahlander, joka rummutti erästä marssia ikkunaruutuun ja Malm, joka rynkämäisillään pöytää vasten tutki Iisalmen pitäjän karttaa, käännähtivät samassa ympäri, jolloin viime mainittu sanoi katkerasti:

— Niin, sillä kertaa antoi Klercker peijata itsensä pahanpäiväiseksi. —

— Jaa'a, — säesti Duncker, — mutta onkohan se niin varmaa? —

— Sitä minäkin, — vakuutti Sandels. — Vaikka Tutshkow'illa on seitsemän sen vertaa väkeä kuin minulla, ei hän olisi iki päivinä saanut minua sieltä ajetuksi. Tämän ovat venäläiset kenraalit kyllä oivaltaneet ja sen mukaan menetelleet. Tiedän kuitenkin, että Conradi ja Burman ovat panneet parastansa saadakseen rajaviivan siirretyksi eteläpuolelle Paloista, mutta kun kaikki oli toivotonta, on meidän täytynyt luikkia pois tieltä aivan tänne saakka. Kyllähän tämäkin paikka on edukas, mutta ei lähimainkaan niin kuin edellinen asemamme. Tehkäämme sentään mitä voimme, ettei vihollinen pääsisi etenemään niin nopeaan, kuin mitä se luulee voivansa. Onko everstiluutnantti, — jatkoi hän tehden kysymyksen Fahlanderille, — saanut eri osastot tarpeenmukaisiin asemiin? Se on nyt aselevon aikana hyvin tärkeää, koska emme tiedä, minä päivänä vihollinen katsoo hyväksi lopettaa tai rikkoa sen. —

— Olen. Karjalan rakuunat ovat lähellä Partalan kylää. Pohjanmaan pataljoona Metsolassa; patterit ja erityinen vahdisto Katoisissa; Länsipohjan pataljoona ja patteria Pölkkyniemen ympärillä; Kajaanin pataljoona ja Vaasan rykmentti Linnan kylän luona; Savon jääkärit mainitun kylän ja rannan välillä ja jääkärien rintaman edustalla niin ikään patteria. Kauempana sillalle päin on Oulun pataljoona Kauppilassa; etuvartijoita kirkon pohjoispuolella ja kenttävahdisto sillan eteläpäässä. —

— Mutta eikö olisi syytä, — huomautti Duncker, — asettaa myöskin vahteja Kavakkalan sillan korvalle ja pitkin Ala-Tismaa? —

Sandels astui pöydän luo ja tarkasti pitkän aikaa edessään olevaa karttaa. Vihdoin hän sanoi:

— Se ei olisi pahinta, se, mutta totta puhuen miehiä on liian vähän.
Jospa sentään olisi niihinkin riittämään. —

— Mutta voisihan — huomautti Malm, — eversti Aminoff neljännen osaston kanssa… —