"Onko sinulla tärkeätä tekemistä?" hän kysyi astuessaan sisään.
"Ei mitään", vastasi Kenthwaite. "Antaa tulla vain!"
Hetherwick istuutui ja sytytti piippunsa.
"Tunnet Sellithwaiten, eikö niin?" hän virkkoi saatuaan tupakan suitsuamaan. "Olethan samasta kaupungista?"
"Syntynyt ja kasvanut siellä ja kihloissa erään sikäläisen tytön kanssa", vastasi Kenthwaite. "Pitäisipä tuntea! Mitä siitä?"
"Olitko siellä kymmenen vuotta sitten?" tiedusti Hetherwick.
"Kymmenen vuotta sitten. En — paitsi loma-aikoinani. Kymmenen vuotta sitten olin koulussa. Miksi kysyt?"
"Muistatko niiltä ajoilta mitään Sellithwaitessa tapahtunutta rikosjuttua, johon oli sekaantunut hyvin kaunis nainen — otaksuttavasti vastaajana?"
"En! Mutta niihin aikoihin olin enemmän kiintynyt krikettiin kuin rikoksiin. Ajatteletko sitä naista, josta Hannaford puhui junassa tietymättömissä olevalle vekkulille?"
"Juuri niin! Minusta tuntuu, että se on tärkeämpi seikka kuin poliisit luulevat."