"Joutukaa!" hän kutsui. "Tänne! Täällä on muuan mies sairas — luultavasti kuolemaisillaan! Tulkaa tänne!"
Junailija tuli — verkkaisesti. Mutta nähtyään nurkkaan lyyhistyneen miehen hän riensi ulko-ovelle ja antoi merkin ulkona seisoville asemahenkilöille. Vaunuun saapui juoksujalkaa virkapukuinen toimitsija.
"Mikä on hätänä?" hän kysyi. "Kohtauksen saanut matkustaja? Onko hänellä ketään seurassaan?"
Hetherwick vilkaisi ympärilleen, etsien tahrasormista miestä. Mutta tämä oli jo poistunut vaunusta ja kiiruhti parhaillaan asemasillalla ulko-ovelle vieville portaille. Hän huusi olkansa ylitse taakseen joitakuita sanoja, viitaten samalla ylöspäin.
"Tohtori! Lähellä!" hän selitti. "Tulen takaisin viiden minuutin kuluttua! Kantakaa hänet ulos!"
Mutta saapuvilla sattui olemaan lääkäri. Ennen kuin tahrasorminen oli kunnolleen ehtinyt näkyvistä, oli viereisistä vaunuosastoista saapunut väkeä, ja eräs mies tunkeutui etualalle.
"Olen lääkäri", hän sanoi lyhyesti. "Antakaa tilaa, tehkää hyvin!"
Toiset katselivat äänettöminä tulokkaan kiireisesti tutkiessa liikkumatonta potilasta. Äkkiä hän pyörähti ympäri.
"Tämä mies on kuollut!" hän virkkoi, puhuen nopeasti ja varmasti.
"Onko hänen seurassaan ketään?"
Rautatievirkailijat katsahtivat Hetherwickiin. Mutta tämä pudisti päätään.