"Millainen siitä nyt sitten muodostetaan?" kysyi Sim.

Hackdale nauroi. Ne mahdollisuudet, jotka rouva Champernowne oli avannut hänelle, olivat äärettömän paljon edullisemmat kuin hänen omat laatimansa.

"En voi sanoa sitä vielä, poikaseni", vastasi hän. "Mutta jotakin suurta siitä vain tulee, Sim. Enkö ole aina sanonut sinulle, että minusta vielä jolloinkin tulee Champernownen liikkeen pääjohtaja? Mikään ei vedä vertoja mielilauseelleni — pidä aina silmällä omia etujasi! Itse ensin ja viis siitä, mihin muut joutuvat! Sinä et katso taaksesi juoksukilpailuissa, mutta jos sen teet, voi joku toinen kiitää ohitsesi silmänräpäyksessä. Jos vain pidät yhtä hyvää huolta eduistasi Shelmoren luona kuin minä Champernownen, on menestyksesi varma. Minäpä sanon sinulle jotakin, Sim, nyt kun tämä on toteutumaisillaan. Minä maksan puolestasi, että voit tehdä sopimuksen Shelmoren kanssa, ja sitten, jos vain työskentelet kovasti, tulee sinusta muutamissa vuosissa kelvollinen asianajaja. Mitä sinä siihen sanot, Sim?"

Sim höristi korviaan. Hänen terävä katseensa kohdistui veljen lasissa poreilevaan samppanjaan. Mutta se oli vielä yhtä koskematon kuin hänen omansakin, ja John siis teki tämän tarjouksen selvin päin.

"Minä juon sen kunniaksi, John", sanoi hän äkkiä. "Mutta se vie sinulta koko joukon rahaa."

"Minä en siitä välitä, poikaseni, niin kauan kuin vain menestyt, ja se kannattaa", sanoi Hackdale. "No niin, juokaamme sen onneksi, unhottamatta Hackdalein mielilausetta: Pyri aina ensi sijalle! Sim, jos joskus saan vaakunan tai jonkin sellaisen, panen ne sanat siihen mielilauseeksi. Älä välitä milloinkaan muista — itse ensin ja hiiteen kaikki muut!"

"Hyvä!" myönsi Simmons, jatkaen vakavasti syöntiään. "Minä puhun Shelmorelle sopimuksesta, jahka menen sinne takaisin. Koetan kuitenkin tinkiä."

"Tinkiäkö? Kuinka sitten?" kysyi Hackdale.

"Koetan saada hänestä jotakin irti", vastasi Sim viekkaan näköisenä. "Otaksukaamme, että hän on siihen hieman taipuvainen. Minä olen ollut suureksi hyödyksi Shelmorelle. Jos voin kiristää häneltä jotakin, miksi en niin tekisi? Sitenhän voin säästää rahojasi."

Hackdale nyökkäsi, maisteli viiniään ja hymyili.