"Mieltäni pahoittaa kuulla, että pastori Bright on kuollut", valitti Smith. "Olisin halunnut tavata erikoisesti juuri häntä erään virka-asian tähden. Mutta tämän kirkon palveluksessa oli aikaisemmin kaksi henkilöä, jotka ehkä ovat vielä elossa — Anthony Denton-niminen mies ja Sarah Qiddins-niminen nainen?"

"Suntio ja siivoojatar", vastasi kirkkoherra. "Myöskin he ovat kuolleet. Minä itse hautasin heidät."

Smith ravisti päätään ja otti esille Stylerin todistusjäljennöksen. "Sepä kova onni", vastasi hän. "Olisin tahtonut puhutella jotakin niistä henkilöistä, jotka olivat henkilökohtaisesti saapuvilla, kun tässä, kuten näette, pastori Bright-vainajan kirjoittaman vihkimätodistuksen jäljennöksessä mainittu avioliitto solmittiin. Te ette luonnollisestikaan tiedä siitä mitään?"

Kirkkoherra, joka vilkaisi jäljennökseen, kohotti kulmakarvojaan ja huudahti vilkkaasti:

"Ohoo, niinköhän!" sanoi hän naurahtaen. "Mutta kummallista kylläkin käytiin minulta tiedustamassa tätä samaa vihkimistä — antakaahan kun katson vielä — niin, Edward Charleston Legetten ja Maud Eleanor Riversin vihkimistä — ihan äskettäin — toissapäivänä, täsmällisesti sanoen."

"Niinkö todellakin?" huudahti Smith. "Mutta kuulkaahan! Minusta — ja sihteeristäni herra Styleristä — se on hyvin mielenkiintoista. Saanko kysyä, kuka teiltä sitä tiedusteli? Voin vakuuttaa, etten kysy sitä pelkästä uteliaisuudesta."

Kirkkoherra, joka oli jo pannut merkille Smithin käyntikortin osoitteen korkean lakitieteellisen luonteen, vastasi empimättä.

"Tiedustaja oli nuori rouvashenkilö. Luullakseni osaan kuvailla häntä. Hyvin hoikka, jokseenkin sievä, vaaleatukkainen, harmaasilmäinen — kenties silmät olivat hiukan siniselle vivahtavat — rauhallisesti puettu, käytökseltään ujo ja hillitty. Satutteko ehkä tuntemaan hänet kuvaukseni nojalla?"

Smith katsahti Styleriin, ja he kumpikin pudistivat päätään. Sitten Styler veti taskustaan sanomalehden ja ojensi sen Smithille, joka näytti sitä ällistyneelle kirkkoherralle.

"Kuvauksenne tuntuu meistä hyvin sopivan tässä mainittuun onnettomaan nuoreen naiseen", virkkoi Smith. "Siitä näette, kuka hän oli. Sattuiko hän ehkä mainitsemaan teille nimensä?"