"Minusta olisi parempi, että te kertoisitte meille, mitä teitte pistoolilla", aloitti hän. "Minusta —"
"Minä taas pidän parempana, että te sanotte minulle, kenen epäilette käyttäneen sitä veljeäni vastaan", selitti Harry. "Pitäkää te parempana mitä hyvänsä, mutta minä en sano mitään sellaista, mikä voisi heittää syyllisyyden varjon aivan viattomien ihmisten päälle. Tämä on suoraa puhetta — ja ehdotonta!"
Poliisikomisario katsahti Blickiin. Blick taas, joka oli harkinnut mielessään tilannetta, nyökkäsi.
"Sanokaa hänelle", murahti hän.
"Hyvä, herra Markenmore", sanoi poliisikomisario. "Minä aloitan siis. Meistä on syytä epäillä rouva Braxfieldia. Me olemme todenneet, että hänellä on jonkun aikaa ollut tapana käydä ammuskelemassa automaattisella pistoolilla Markenmoren notkelman laidassa sijaitsevan metsikön lähettyvillä, karkoittaakseen siten kettuja kanojensa kimpusta, ja että hänet on nähty siellä hyvin varhaisina aamuhetkinä. Onko hän käyttänyt teidän pistoolianne, herra Markenmore?"
"Mitä sanoo rouva Braxfield itse?" kysyi Harry tyynesti.
"Rouva Braxfield kieltäytyy sanomasta mitään muuta", vastasi poliisikomisario, "kuin että hän on käynyt ampumassa kettuja silloin tällöin, samoihin aikoihin ja samoilla paikoilla kuin olen maininnut. Ja seurauksena on ollut, että meidän on täytynyt viedä hänet Selcasteriin, siksi aikaa kuin tutkimukset —"
Harry Markenmoren kasvot synkkenivät äkkiä kiukusta.
"Mitä!" huudahti hän. "Te olette — vanginneet hänet?"
"Olemme pidättäneet hänet lisäkuulusteluja varten", sanoi poliisikomisario ruveten äkkiä käyttämään ankaraa virallista puhetapaa. "Hänen on vain annettava meille tyydyttävä selitys —"