Guy alkoi kävellä jälleen ympäri huonetta ja teki muutamia kierroksia ennenkuin rupesi puhumaan.

"Annan sinulle erään neuvon John Harboroughiin nähden", sanoi hän viimein. "Hän on — tietyssä tilanteessa — kauhea ja hurjaluontoinen mies. Olkaa varuillanne. Muuten —"

"Mitä?" kysyi Valencia.

"Muuten minulla ei ole mitään häntä vastaan", lopetti Guy. "No niin — se siitä! Minä en tullut tänne tutkittavaksi. Minä olen sanonut sinulle ja Harrylle, minkätähden tulin, ja tarkoitukseni on tehdä oikein ja kauniisti teille molemmille siten kuin olen esittänyt. Älkää te siitä huolehtiko, miksi lähdin Markenmoresta tai miksi olen pysytellyt poissa!"

"Toivon, että selittäisit minulle kuitenkin erään asian", jatkoi
Valencia itsepintaisesti. "Oliko se jossakin yhteydessä Veronica
Leightoniin, mikä oli silloin hänen nimensä — rouva Tretheroeen?"

"Minä en aio selittää sinulle mitään", vastasi Guy jyrkästi. "Sinulla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa eikä kellään muullakaan. Minä aloitin oman urani lähtiessäni täältä, ja tämä jää minulta nyt silleen. En koskaan enää tule lähellekään tätä paikkaa, kun lähden täältä tänä yönä; tästä lähtien se on sinun ja Harryn. Kun olen palannut Amerikasta, voitte te molemmat tulla minua katsomaan Lontooseen milloin hyvänsä ja niin usein kuin vain haluatte. Mutta Markenmore ei saa nähdä minua enää — minä vihaan sitä!"

"Mutta isäsi?" huomautti Valencia.

Guy, astellen yhä edestakaisin, pudisti päätänsä.

"Te olitte liian nuoria käsittääksenne mitään", vastasi hän. "Mutta minun ja isän välillä ei koskaan ole vallinnut sopua — alusta alkaen välimme ovat aina olleet kireät. Hän ei kohdellut koskaan minua hyvin, ja välimme huononivat yhä, kun hän meni naimisiin teidän äitinne kanssa. Jollei häntä olisi ollut, niin olisin karannut täältä tieheni jo poikasena. Mutta äitinne oli hyvä ihminen — hän kohteli minua ystävällisesti aina kuolemaansa saakka, jolloin sinä ja Harry olitte lapsukaisia. Juuri siksi, että muistelen häntä ja hänen hellyyttään, aion luovuttaa Markenmoren nyt teille."

"Kiitos!" sanoi Valencia. "Me muistamme tämän aina. Mutta, Guy — isäsi päivät ovat päättymässä. Etkö halua nähdä häntä?"