Blickin mieleen johtui ensimmäinen keskustelu, jota hän oli kuunnellut Valtikassa, sekä eräiden kyläläisten huomautukset niistä vihamielisistä tunteista, jotka kannustivat useita lähiseutulaisia Guy Markenmorea vastaan.
"Hyvä", sanoi Blick. "Teidän nimeänne ei mainita. Olen kuullut jo ennenkin yhtä ja toista Roperin uhkailuista ja tunteista. Mutta missä asuu Roper?"
"Ihan yksikseen, keskellä metsää sijaitsevassa majassa harjanteen toisella puolen, Markenmoren notkelman takana", vastasi Daffy. "Hän elää omia olojaan — kylään hän saapuu vain kerran viikossa ostamaan mitä kulloinkin tarvitsee."
"Millainen mies hän on?" kysyi Blick.
"Ennenkuin Myra karkasi, oli hän hauskempi poika kuin kukaan näillä main", vastasi Daffy. "Mutta tuo tapaus myrkytti hänen elämänsä. Hän on tumma, synkkä, tyyni mies, nyt — harvapuheinen eikä hymyile koskaan. En tiedä, saatteko häneltä tietää mitään, mutta olen aivan varma, että hän sekä tietää että on arvannut jotakin."
"Oletteko omasta puolestanne aivan varma siitä, että Roper itse on syytön?" kysäisi Blick katsellen tutkivasti kamarineitoa.
Daffy Halliwell silmäsi molempiin miehiin ja päästi omituisen naurahduksen.
"Kyllä!" huudahti hän. "Olen varma siitä!"
"Miksi sitten?" kysyi professori sekaantuen vasta nyt keskusteluun.
"Kuinka voitte olla varma?"
Daffy loi tutkivan katseen toiseen kysyjään. Tarkasteltuaan häntä huolellisesti kokonaisen minuutin hän alkoi puhua.