Crole pyörähti Parslaveen päin, ja tämä keikautti päänsä pystyyn.
"Mitä sanotte, Parslave? Kuka oli se nainen, joka meni ohitsenne?"
"Rouva Elphinstone, sir — siitä ei ole epäilystäkään. Itse en ole sitä lainkaan epäillyt."
Crole kääntyi jälleen Ecclesharen puoleen. "Mainitsitte, että silloin oli pimeä, vaikkakin taivas oli tähdessä. Miten tunsitte hänet?"
"Vartalosta, kävelystä, hahmosta", oli vastaus. "En epäillyt sitä silloin enkä epäile nytkään. Se nainen, joka meni Parslaven ja minun ohitseni heti — ainakin melkein heti — laukauksen pamahdettua, oli rouva Elphinstone."
"Senkö tähden ette puhunut?" huomautti Crole.
"Ajattelin asiaa seuraavana aamuna", vastasi Eccleshare. "Minä pysyin vaiti — Parslavehan oli matkustanut pois. Minä — niin, minä en tahtonut antaa ilmi naista. Ja sitäpaitsi — olihan mahdollista, että asia voitaisiin selittää."
"Selittää!" huudahti Crole. "Se —"
"Tässä on jotakin, mikä tarvitsee selittämistä", keskeytti Maythorne. "Sekä tohtori Eccleshare että Parslave väittävät yksimielisesti kuulleensa laukauksen Reiver's Denin läheltä kohta kello kahdeksan jälkeen. Vanha herra Hassendeane kertoi meille, Crole, kun Holt ja minä tapasimme hänet siellä, kuulleensa sieltä pamahduksen muistaakseni kello kymmenen. No niin, kumpi niistä laukauksista tuotti kuoleman Mazaroffille? Ajatelkaa! Ei Eccleshare eikä Parslave nähnyt vilahdustakaan Mazaroffista Reiver's Denin lähellä kello kahdeksan. Ja kuitenkin, jos kello kahdeksan laukaus surmasi hänet, olisi hänen pitänyt olla niillä seuduin samaan aikaan kuin hekin. Mitä päättelette siitä?"
"En osaa sanoa — sitä on mietittävä", vastasi Crole. "Mutta minusta on tärkeä kohta seuraava. Tohtori Eccleshare ja Parslave väittävät molemmat ehdottoman varmasti nähneensä rouva Elphinstonen tulevan Reiver's Denistä, mistä myöhemmin löydettiin Mazaroffin eloton ruumis, jolta oli ryöstetty rahat, arvoesineet, paperit ja jälkisäädös. Ja sitten, Manners ja Corkerdale eivät tiedä siitä mitään — ja kerron sen heille, koska he ovat poliisiupseereita. Muutamia päiviä murhan jälkeen huomattiin eräänä iltana, että jälkisäädös oli rouva Elphinstonen hallussa. Miten hän oli sen saanut?"