"Ihan suoraan ja heti paikalla", myönsi Sheila. "Mutta kerron teille syyn, miksi niin tein — niiden lisäksi, jotka jo olen maininnut. Äitini ja minun välisen keskustelun viimeisten minuuttien aikana olin ajatellut ankarammin ja nopeammin kuin milloinkaan. Ja silloin muistui mieleeni eräs seikka Alison Murdochista ja hänen perheestään. Vaikka äitini hyvin harvoin on ottanut sellaiset asiat puheeksi minun kuulteni, tiesin kuitenkin Marrasdalesta ja isäni sikäläisistä suhteista enemmän kuin äitini aavistikaan — olin koonnut koko joukon tietoja ja juoruja ympäristömme vanhoilta ihmisiltä. Tiesin, että isäni Andrew Merchison oli ennen avioliittoaan hyvin tunnettu niillä seuduin ja että hänen perheensä oli ollut arvovaltaista väkeä siellä. Tiesin myöskin, että Alison Murdochin perhe oli samoin ollut sillä paikkakunnalla kauan ja että hänen ja isäni perheitten välillä vallitsi verivihollisuus, joka oli aiheutunut —"
"Maariidasta!" pisti herra Elphinstone väliin. "Merchisonit riistivät Murdocheilta tilkun maata — aikapäiviä sitten. Se oli ilkeä lainvääntelytemppu — mutta se oli tapahtunut. Eikä sellainen tietenkään ikinä unohdu näiden rajamaalaisten mielestä. Riita! Maariita! Sellaiset asiat muistetaan iankaiken."
"He äityivät vihaamaan toisiaan", virkkoi Sheila. "Vertakin vuoti sen johdosta aikoinaan — muuan Merchison ampui erästä Murdochia, vaikkakaan ei hengenvaarallisesti. Kaikki se tunnetaan hyvin — herra Elphinstone tietää koko jutun —"
"Siitä pakistaan maaseudulla vielä tänäkin päivänä", myönsi
Elphinstone. "Marrasdalessa on miehiä ja naisia, jotka muistavat sen."
"No niin", jatkoi Sheila. "Päähäni pälkähti, että Alison Murdoch, joka oli vaitelias, juro, itseensäsulkeutunut, päättäväinen nainen, sekä otaksuttavasti muisti sen että lisäksi oli sellainen henkilö, joka kostaisi empimättä, jos saisi siihen tilaisuuden. Kuvittelin kaiken tapahtuneen seuraavaan tapaan. Kun Mazaroff — joka tietenkin oikeastaan oli Andrew Merchison — saapui Lehtokurppaan, oli Alison Murdoch siellä apuna keittiöhommissa ja muissa semmoisissa tehtävissä. Hän näki vieraan ja tunsi hänet. Kaiketi hän tutustui Mazaroffin tapoihin ja tiesi hänen liikkuvan nummella pimeän tultua. Hän ei asunut Lehtokurpassa, vaan omassa majassaan Birnsideen vievän tien varrella. Ajattelin, että hän päätettyään kostaa vanhan riidan Andrew Merchisonille vahti sopivaa tilaisuutta. Murhailtana hän näki vihamiehensä lähtevän kävelylle ja kääntyvän Reiver's Deniin vievälle polulle. Hän sieppasi Musgraven pyssyn salaa salin naulasta ja hiipi jäljessä — ja ampui hänet. Ja —"
"Hetkinen!" keskeytti Maythorne, katsahtaen poliiseihin. "Corkerdale ja Manners käsittävät sen kysymyksen merkityksen, jonka esitän teille. Se on seuraava: muistuttaako tämä Alison Murdoch missään suhteessa äitiänne rouva Elphinstonea?"
"Hyvin paljon", vastasi Sheila. "He ovat yhtä pitkiä, heillä on samanlainen rakenne ja vartalo, ja he tekevät hyvin samanlaisen yleisvaikutelman."
"Jos he nimittäin olisivat samalla tavoin puetut, kaiketi?" virkkoi
Maythorne.
"Heillä on usein samanlaiset puvut", selitti Sheila, "siitä yksinkertaisesta syystä, ettei Alison Murdoch ole käyttänyt mitään muuta kuin äitini vanhoja pukuja!"
"Heistä saattaisi ehkä helposti erehtyä pimeässä?" huomautti Maythorne.