Hän pysähtyi katsoen kysyvästi minuun.
"Aivan niin, Joycey", sanoin minä. "Ilmoittakaa lady Renardsmerelle, että minä olen siellä — hyvissä ajoin ennen päivällistä."
"Olen kiitollinen teille, sir", jatkoi tuo lempeä ääni. Henkilö, jolle se kuului, kääntyi erikoisesti Peggien puoleen. "Hänen armoltaan terveisiä neiti Mansonille ja neiti Hepplelle", hän jatkoi. "Hänen armonsa pyytää ystävällisesti neiti Mansonia ja neiti Heppleä olemaan hänen vierainaan Marengo-huvilassa kilpa-ajoviikon ajan, maanantaista lauvantaihin."
Uudelleen sama kysyvä katse. Peggie vilkaisi minuun ja nyökkäsi sitten lähetille.
"Lady Renardsmere on todella hyvin ystävällinen", sanoi hän. "Ilmoittakaa lady Renardsmerelle, että neiti Hepple ja minä otamme vastaan hänen kutsunsa, Joycey. Se tuleekin juuri sopivaan aikaan, sillä minä en ollut vielä päättänyt, mitä tehdä tai missä asua. Kyllä me tulemme!"
"Olen hyvin kiitollinen teille, neiti", sanoi hän. "Saisinko pyytää teitä myöskin, neiti, saapumaan ajoissa päivälliselle maanantaina?"
"Kyllä vain, Joycey, kyllä me tulemme", vastasi Peggie. "Me saavumme johonkin aikaan iltapäivällä."
"Kiitos, neiti. Minulla on vain yksi asia enää ilmoitettavana", jatkoi ääni jälleen soluen monasti toistetun huolellisesti opitun läksyn nuottiin. "Neiti Mansonille. Lady Renardsmere luottaa siihen, että neiti Manson, apunaan yksityisetsivät ja hänen omassa palveluksessaan olevat etsivät, huolellisesti vartioi Välkehtivää Rubiinia matkalla Mansonin huvilasta Epsomin talleihin."
"Voitte kertoa lady Renardsmerelle, Joycey, että neiti Manson tekee kaiken tuon!" sanoi Peggie naurahtaen. "Välkehtivä Rubiini viedään niin sankan vartijajoukon keskellä, ettei mikään Derby-ehdokas milloinkaan ennen ole saanut eikä vasta tule saamaan — tarpeettoman suuren joukon, minun mielestäni. Voitte kertoa lady Renardsmerelle myöskin, että olen jo hankkinut Välkehtivälle Rubiinille tallin Epsomissa ja järjestänyt sen niin, että sitä siellä vartioidaan ja suojellaan jok'ikinen sekunti, kunnes se seisoo valmiiksi satuloituna Derbyä varten. Ja voitte kertoa hänelle myöskin, Joycey, että se varmasti voittaa useammalla pituudella kuin mitä minä saatan arvatakaan!"
"Olen kiitollinen teille, neiti — olen kiitollinen teille, sir Siinä oli kaikki, sir", sanoi ääni. Henkilö, jolle se kuului, nousi, kumarsi ja katsahti oveen. "Pyydän kunnioittavasti toivottaa teille ja neiti Mansonille hyvää huomenta, sir."