Kuuluu vai yks kiljahrus jotta:
— Voih!
Ja sillä nuarella papinkisällillä oli sylis ilmi elävä flikka, joka löi käret kaulan ympäri ja puristi n’otta poikapark’ oli tukehtua.
Ja kyllä se poika peljästyy ja säikähti ja huurahti jotta:
— Tekö se olittaki, ja mä ku luulin näkyjä ja haamuja näkeväni!
Ja flikka ku nauroo ja kattoo sitä nuarta papinkisälliä silmihi ja poikaa viämistä nii jotta se jo tuumas jotta:
— Otanko totisesti ja pussata truiskahutan —
Nii samas knoputettihin ovehe ja pruustinna aukaasi oven ja sanoo jotta:
— Mitääh? — — — Kuulkaa hra pastori, kansliaha tuli yks nuaripari, jonka pitääs vihkiä.
Se nuari herra pastori aiva haukkoo ilmaa ja se flikka juaksi kakluunin taa piiloho.