Ja samas se flikka jo rupes menemhän yksistänsä falssia laattialla, lauloo, pyärii ja keikisteli, n’otta sitä nuarta papinkisälliä aiva huikaasi ja pyärrytti.
Se näki ku Heroores Saloomen eresnänsä ja käsitti, jotta nyt hän on joutunu viättelyksehe ja koetukselle.
Se tappeli urhoollisesti vastahan n’otta suuret hikihelmet poskipäitä juaksi. — Ja se flikka riivattu liiteli ja liahuu, ku suloone harhakuva sen silmis.
Yiimmee poika-parka rupes luulemhan näkevänsä näkyjä ja joutuu suuren tuskan valtahan. Mutta se päätti taistella urhoollisesti viättelystä vastahan ja karkoottaa tuan harhanäyn silmistänsä.
Esti se sanoo vakavalla ja juhlallisella äänellä sille haamulle jotta:
— Poistu! Apii male spiritus, pthy phto!
Ja sitte aukaasi silmänsä ja kattoo, mutta siinä se haamu vai leijaali huanehes.
Silloo se nuari papinkisälli päätti jotta:
— Täs ei sanat auta. Täytyy käyrä käsin kiinni!
Ja niin se nousi vanhalta nahkasoffalta, sylki käsihinsä ja faarttas haamun kimppuhu.