— Eikö verä?
— Ei verä! — sanoo syslunki ja kynsii päätänsä.
— Jaa-ah! — sanoo isäntä. — S’oon paha paikka ku ei verä — — Mikhän syslungin tornin on tullu?
— En tiärä — sanoo syslunki — Mutta minä hajen muurimestarin kattomhan.
Silloo tuli Mikki-isännälle kiirus tuphan.
Syslunki haki muurimestarin ja yhres sitte syynättihin. Syslunki kattoo
takan perästä ja muurimestari huikkas torninnenästä. Mutta tukus oli!
Sitte se mestari meni välikokkihi ja knaputteli tornin laitahan.
Viimmee hakkas kaks kiviä irti ja teki suuren reijän.
— Ahas! — sanoo — Tääl’on jotaki! — ja kopelootti kourin reijästä.
Syslunki sihtas silmä kovana takan perästä ylhä ja samas tuli jotta noki ja tuhka pöläji kauhiammoonen trasumytty syslungin silmille, S’ei nähny hyvähä aikaha yhtää mitää, sylki ja manas ku turkkilaane jotta:
— Mitä riivattuja siältä oikee putos?
Muurimestariki tuli siihe imehtelemhän ja ku syslungin silmät oli pesty ja saatu enimmät roskat pois koolituksi, nii aukaastihin se mytty ja kattottihin.