Kyllä vissihin saaki miäs niin kuulla kukkapäänsä ku akka kotia tuloo, että sen muistaaki!

Täm’on kirjootettu opiksi ja varootukseksi muillekki miähille, jotta tiätäävät antaa kunnian sillen, jollen se kuuluu.

LAIHIAN PÖYRÖÖ.

Oottako kuullu kun Laihian yhrestä kylästä on löyretty mörköö taloon kellarista?

Oikee ilmielävä kaksjalkaane rumaane, jok' on kuulemma asustanu siellä 2—3 viikkua.

Sill’ on ollu taloon kellariss’ oikee täysi huusholli ja frii ylöspito.

On ollu peti, sylkiastia, kirjootusvehkehet ja kaikki muut tarpehelliset astiat ja kruusi-kruukut.

Se rookattihi sen amerikanlesken perunakuapasta eilee, justihi ku krannin isäntä meni siltä leskeltä hevoosta laihnaamaha.

Se meni sitte kamalasti sen krannin isännän. Ku se otti ovenkripaha kiinni ja nykääsi, niin kripa vaan jäi kouraha ja äijä pyllähti portahia alaha n’otta pää tärskähti ja tukupussi poukahti väärähä kurkkuhu. Ja kauan sai äijä kräkistellä ennenku sai sen nialaastuksi vattahansa.

Hyvän aikaa piti äijän jytyyttää ovhe ennenku haka klapsahti auki ja äijä pääsi tupaha.