— Mä ostan tiätysti piletin niinku muukki, mutta mä viän ensin hevoosen tuanne yhteeskoulun pihalle ja tuun sitte osthon — — —
— Mitäs siinä turhia venkaaloo. Täs s’oon piletti ostettava. Niin s’oon päätetty, eikä tästä kukaa mee läpitte ilman tikettiä, kyllä se nii o.
Ja niin se oliki. Maaherra sai korjasti ostaa piletin ja:
— Ny saatta mennä! — sanoo porttivartija.
Maaherra kääntyy vaunuusnansa ja kattoo viälä perähänsäkki sitä järjestysmiästä että:
— Siinä vasta kova järjestysmiäs oli! On nua härmälääset jäykkiä äijiä.
Mutta härmälääne porttipiäles tuumas vain jotta:
— Pitää nuata herrojaki vähä opettaa — —.
TOTTUMUKSEN VOIMA.
Oottako kuullu tottumuksen voimasta puhuttavan?