Minä protesteeraan! Enkä rukkaa kellua vaikka taittuus. Ja varootan muitakin ihmisiä, jottei pirä ruveta siihe konstihi, vaikka hallitusherrat käskööki.
Jos me ny vain nöyrästi rupiamma rukkaalemhan kellua, niin hetken perästä sanothan jotta:
— S’oli erehrys! Se pitikin olla 20 minuuttia takapcri.
Ja taas Saarahan vääntää takaasippäin ja siinä ainakin katkee fiäteri.
Ja sitte taas ethenpäi ja taappäi ja ethenpäi ja taappäi jottei Suamen kansa lopuuksi saa tehrä muuta ku istuu silmä kovana takkakivellä plakkarikello kouras, hiota, ähkyä, puhkua ja kysellä jotta:
— Kuinkas päi ny väännethän?
Ja kun kellon rukkoo täs maas on saatu sille kantille, jotta kukaa ei tiärä, onko yä vai päivä, niin silloon hoksathan, jotta vuares pitääki olla oikiastansa 10 kuukautta ja kuukaures vain 10 päivää. Ja sitte muutethan keskiviikko maanantaiksi ja pyhästä tehrähän perjantai. Ja s’oon sitte vasta se oikia tähtiaika normaalikellon mukhan.
Mutta kuulkaas, kuinkas käyrähän sen vaasalaasen kellokauppiahan, joka lehris ihnoottaa jotta sen kellot käyyvät auringon kans yhres?
Siinä taitaaki pitää rukata aurinkua.